Viikon sana

John C. Lennox kertoo ”Tähtäimessä Jumala ”-kirjassa neuvostoliittolaisesta toisinajattelijasta ja kirjailijasta Alexander Solženitsynista, joka sai Tempelton -palkinnon vuonna 1983. Palkintoa vastaanottaessaan Solženitsyn pohti  vallankumousta, joka hänen mukaansa nielaisi noin kuusikymmentä miljoonaa ihmistä hänen kansastaan. Hän mietti myös muuten 1900-lukua. Solženitsyn esittää tapahtuneisiin kauheuksiin ja virheisiin syyksi sen, että ihmiset ovat unohtaneet Jumalan. Hänen suosittelemansa lääke on Jumalan lämpimän käden määrätietoinen etsintä, sillä hänen mukaansa tuota kättä olemme kovin ajattelemattomasti ja itseriittoisesti ylenkatsoneet. Solženitsynin mukaan mikään muu ei voi korjata ihmiskuntaa.

Kristillisen uskon mukaan ihminen on Jumalan luoma ja Jumalan kuva: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1 Moos. 1:27) Jumala loi ihmisen yhteyttä varten. Yhteyden löydyttyä Jeesuksen kautta Jumalan kanssa alkaa elämänmittainen matka, jota voidaan kutsua vaellukseksi. Luonnossa vaeltaminen on hyvä kuva elämästä, joka luonnon tavoin sisältää valoa ja varjoa, päivää ja yötä, auringonpaistetta ja yön pimeyttä sekä ylä- että alamäkiä.

Muistuttakoon kesän kauneus ja luonto meitä kaiken Luojasta, joka kutsuu meitä yhteyteensä. Etsikäämme Jumalan lämmintä kättä, joka voi sekä auttaa meitä että muuttaa elämämme.

Timo Koivisto

Uuraisten helluntaiseurakunta

Kuva: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *