Kuka on kukin
Anneli Haapala
Suomessa ja vähän kauempanakin
Uuraisten helluntaiseurakunnan kahviossa käy vilske ja puheensorina. Lusikat kilahtelevat kahvikuppeihin, joku nauraa ja lasten äänet sekoittuvat aikuisten matalampaan puheeseen. Jouko ja Maarit Pynnönen istuvat rinnakkain pöydän ääressä, kuten heidän elämän taipaleensa on tähän asti kulkenut.
Keitä he ovat?
Jouko ja Maarit Pynnönen ovat Uuraisten helluntaiseurakunnan lähettejä Kambodzhassa. Jouko Pynnönen on kotoisin Jyväskylästä ja Maarit Jyväskylän Maalaiskunnan puolelta. He ovat, omien sanojensa mukaan, ”jo keski-iän ylittäneitä nuoria sekä kahden hurmaavan lapsen isovanhempia”.
Jos joku kysyy, mistä he ovat kotoisin, vastaus saattaa olla ”ei mistään” tai ”niin monesta paikasta”, sillä elämä on kuljettanut heitä siellä sun täällä. Elo-syyskuun vaihteessa 2018 muutto on taas edessä ja tällä kertaa Kambodzhan Phnom Penhiin.
Mikä on tehtävänne?
Pynnösten näky on kuljettanut heitä monissa eri paikoissa, eikä heitä nytkään paljon koti-Suomessa näy. ”Toiveemme ja mottomme tehtävässämme on varustaa seurakunnan jäseniä palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Olemme olleet useammassa seurakunnassa työntekijöinä sekä lähetteinä Kosovossa. Viimeiset viisi vuotta on kulunut kehottamisen ja Raamatun opetuksen merkeissä Kambodzhassa.” he kertovat.
Entä miksi juuri Kambodzhassa? ”Yksinkertaisesti siksi”, kertovat Pynnöset, ”että Jouko sattui näkemään vuosia sitten juhannuskonferenssin lähetysteltassa työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin työmiehiä Kambodzhaan. Emme olleet koskaan käyneetkään maassa, mutta toimenkuva vaikutti sopivalta. Aloimme rukoilla asian puolesta. Kului kuitenkin vuosia ennen kuin asiasta tuli totta. Noina vuosina myös Uuraisten seurakunta tuli kuvioihin mukaan koti- ja lähettäjäseurakuntana.”
Merkittävät kokemukset elämässä
”Voisimme luetella monia merkittäviä asioita kuten uskoontulot, avioliittomme, lapset ja lapsen lapset, raamattukoulujakso Belgiassa, vuodet evankeliumin työssä ja niin edelleen,” Jouko ja Maarit pohtivat. ”Jos nämä kokemukset tiivistettäisiin yhteen ajatukseen, olisi se Jumalan ihmeellinen mielisuosio elämässämme. Niin ilon ja surun, juhlan kuin arjen keskellä, on Jumala ollut uskollinen. On ollut vaikeaakin, mutta aina on apu tullut, kun sitä on tarvittu,” he summaavat.
Eräs kokemus on kuitenkin ollut heille erityinen osoitus Jumalan uskollisuudesta. Heidän tyttärensä joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen Kambodzhassa reilut 4,5 vuotta sitten. ”Hänen kasvojensa luut olivat lähes kokonaan rikki, irti päästä. Kambodzhassa ei ollut osaajaa, joka olisi voinut auttaa häntä. Tyttäremme siirrettiin Suomeen sairaalaan, jossa hänellä oli kaksi suurta leikkausta. Leikkaukset onnistuivat, mutta lääkärit todella ihmettelivät toipumisnopeutta. Se oli ihme! Syynä ihmeeseen olivat seurakunnan rukoukset,” Jouko ja Maarit uskovat.
”Kaikkialta saimme viestejä, että täällä ja tuolla rukoillaan hänen puolestaan”, pariskunta kertoo kiitollisena. Tuolloin he saivat kouriin tuntuvasti nähdä, miten Jumalan seurakunta toimii.
He jatkavat: ”Emme ehkä koskaan olleet kokeneet niin suurta rakkautta kuin tuolloin koimme ystävien taholta. Myös taloudelliset haasteet, joita kohtasimme tuolloin, tulivat ihmeellisesti katettua. Nyt tyttäremme on lähes 100 prosenttisesti toipunut ja palvelee Jeesusta nuorisopastorina Suomessa. Vieläkin saamme toisinaan kyselyjä, kuinka tyttäremme voi. Ihmiset kertovat, että he silloin rukoilivat, ja ne rukoukset todella kantoivat.”
Paras kohta Raamatussa
Jouko ja Maarit kertovat, että he voisivat antaa lukuisan määrän esimerkkejä heille merkityksellisistä Raamatun kohdista. Kun on pakko kuitenkin joitain mainita erikseen, Maarit poimii lempijakeiden joukosta Filippiläiskirjeen 4:6-7 ja Psalmin 91.
Jouko kertoo, että hänellä on myös monta lempikohtaa Raamatussa, mielentilasta riippuen. ”Roomalaiskirjeen 8. luku on kokonaisuudessaan aivan mahtava, samoin Psalmi 23. Stressin alla Matteus 11:28-30 tai Filippiläiskirje 4:6-7 tuovat lohdutusta ja juhlan aikana Psalmia 100 on mukava lukea.”
Mistä pidät ja mitä inhoat?
Jouko kertoo rakastavansa ruokaa, mutta inhoavansa ähkynä olemista. ”Elämä on melkoista tasapainoilua”, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Maarit puolestaan pitää hyvistä kirjoista ja leipomisesta, joskin viimeksi mainittuun on harvemmin aikaa. ”Inhoan kiirettä”, hän toteaa.
Terveiset sinulle
Jouko ja Maarit haluavat vielä sanoa: ”Jumala etsii sinua. Hän etsii niitä, jotka jakamattomin sydämin haluavat seurata Häntä. On olemassa suuri riski, että sydämemme jakautuu monen asian suhteen. Tämän maailman murheet ja elatuksen huolet vievät helposti huomiomme, ’varastavat sydämemme’.”
”Jumala haluaa meidän jakamattoman huomiomme,” pariskunta painottaa. ”Voisitko kuvitella rikkaampaa elämää, jossa saamme Herran jakamattoman huomion? Silloin voisimme kulkea Hänen kanssaan kuin Hanok aikoinaan, kuulla Hänen puheensa ja kokea Hänen ihmeellisen johdatuksen arjen askareissa. Silloin näkisimme Herran suuria tekoja elämässämme ja todistaisimme todeksi Jeesuksen sanan: ’Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys’. (Joh. 10:10).” Lopuksi Jouko ja Maarit lisäävät: ”Tätä me kaipaamme, ja uskomme, että sinä myös.”
Kesä lasten, lastenlasten ja ystävien parissa kuluu Joukolla ja Maaritilla nopeasti. Kohta iloisen ja lämminhenkisen pariskunnan on aika suunnata taas kohti uusia haasteita. Katsotaan mitä elämä tuo ja mihin Jumala johtaa.