Myötätunto

Syksy on alkanut ja koulut ja harrastukset ovat alkaneet. Joillekin loma on ollut lepoa. Joillekin se
on voinut olla täynnä surua tai masennusta koska elämämme ei lepää lomallakaan. Jumalakaan ei
ole lomalla.
On lomasi ollut millaista tahansa; iloa ja rauhaa tai pelkoa ja ahdistusta tai jotain siltä väliltä,
tarvitsemme jokainen välillä myötätuntoa. Raamatussa sanotaan, että Jumala on lohdutuksen
Jumala. Vain myötätuntoinen voi lohduttaa aidosti.
Myötätunto on siitä hienoa, että silloin näemme toisen todellisuuden ja kohtaamme sen.
Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksesta, joka tuli ystävänsä Lasaruksen kuoltua paikalle:
”Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä
liikutus valtasi hänet, ja hän kysyi: ’Missä hänen hautansa on?’ ’Herra, tule katsomaan’, he
vastasivat. Jeesus itki.”
Jeesus näki Marian surun ja tunsi sen itsekin niin voimakkaana, että itki. Mutta Jeesuksen lohdutus
ei jäänyt siihen, että hän itki. Myötätunto ei jää vellomaan suruun, vaan se kysyy, voiko auttaa.
Tämä kertoo siitä, että myötätuntoinen näkee toisen hädän aidosti ja näkee, että toinen voi tarvita
apua selvitäkseen tilanteesta.
Jeesuskin alkoi toimia. Hän meni haudalle ja herätti Lasaruksen kuolleista, jolloin Lasaruksen
sisaret saivat lohdutuksen hyvin konkreettisesti. Toki Jumala ei aina toimi herättämällä
rakkaitamme kuolleista, mutta hän näkee meidät ja osoittaa myötätuntoa lähettämällä jonkun
ihmisen vierellemme vaikeina hetkinä.

-Anneli Haapala-